Kun musta aukko alkaa heiluttaa kokonaista galaksia kuin kosminen tuhopallo, galaksissa VV 340a tähtitieteilijät ovat havainneet jotain villiä: relativistisen suihkukoneen, joka ulottuu ~20 000 valovuoden päähän — lähes galaksin koko halkaisijan — ja joka keinuu hitaasti edestakaisin kuin valtava puutarhaletku, jota heilutetaan ultra-hidastetussa liikkeessä. Tämä suihku räjäyttää materiaalia lähes valonnopeudella supermassiivisen mustan aukon läheisyydeltä ja tekee jotain julmaa: se pyyhkii kaasua pois noin 20 aurinkomassan vuodessa, nälkiinnyttäen galaksin ja pysäyttäen uuden tähtimuodostuksen valtavilla alueilla. Se todellinen leuka loksahtava? Tämä ei tapahdu vanhassa, "eläkkeelle jääneessä" elliptisgalaksissa (jossa yleensä odotamme tällaista voimakasta palautetta). Tapahtumat sijoittuvat nuoreen, vielä muodostuvaan kiekkogalaksiin, joka on vasta alkamassa sulautua naapuriinsa. Se haastaa suoraan oppikirjamaisen tarinan siitä, miten galaksit ja niiden keskeiset mustat aukot kasvavat yhdessä. Löytö on peräisin tappavasta moniaaltoisesta kampanjasta: James Webb -avaruusteleskooppi (infrapuna) — läpäisi pölypilvet ja paljasti hohtavan aktiivisen ytimen, Keck + KCWI (optinen integraalikenttäspektroskopia) — kartoitti, miten valtava energia leviää galaksissa, VLA-radiojärjestelmä — paljasti kauniisti kierrettyn, spiraalimaisen suihkurakenteen, mikä on selvä merkki hitaasta prekessiosta (suihku heilui kuin pyörivä yläosa, joka alkaa kaatua). Miksi swing? Pääepäilty tällä hetkellä on toinen supermassiivinen musta aukko, joka piiloutuu hyvin lähellä pääaukkoa. Heidän gravitaatiotanssinsa pakottaa suihkun prekessimään — käytännössä keinuttamaan sitä sivusuunnassa miljoonien ihmisten yllä: entä jos supermassiivinen musta aukko Linnunradan sydämessä yhtäkkiä alkaisi tehdä samaa — heiluttaa relativistista suihkua ja imuroi 20 metriä☉ kaasua vuosittain pois? Kuinka monta tähtimuodostusaluetta sulkeutuisi? Kuinka dramaattiselta spiraalivarret ja yötaivaamme näyttäisivät muutaman sadan miljoonan vuoden kuluttua? Tämä havainto muuttaa käsitystämme "AGN-palautteesta" galaksin elämäntarinan varhaisimmilla sivuilla. Mustat aukot eivät vain istu hiljaa keskellä — joskus ne tarttuvat koko galaksiin ja ravistelevat sitä.