Viisi vuotta sitten olin jumissa työssä, jota vihasin. Työskentelin 9-17 pomolle, jota en edes tuntenut. Työmatkaa tuntikausia joka päivä. Sitten tuli COVID ja minut irtisanottiin. Se melkein tuhosi minut... Ei rahaa, ei korkeakoulututkintoa, ei perspektiiviä. Se pakotti minut ajattelemaan laatikon ulkopuolelta ja otin riskin itsestäni. Keräsin kaikki säästöni ja perustin ensimmäisen yritykseni, verkkokauppabrändin. Samaan aikaan löysin Web3:n. En ole varma, minne halusin mennä, mutta sisällöntuottajaksi ryhtyminen on aina kiehtonut minua. Kuukausia, vuosia työskentelin väsymättä molempien parissa... 50, 60, 70 tuntia viikossa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, olen vapaa. Vapaus minulle ei ole kellojen tai autojen ostamista. Minulle vapaus on pieniä asioita: • Nousen ylös kun haluan • En tarkista hintoja, kun käyn ruokaostoksilla • Voin maksaa läheisistä, kun lähdemme ulos...