Kapitalismi ja uuden sukupolven media käänsivät elokuvateollisuuden nopeasti kulutettuihin ja nopeasti tuotettuihin sykleihin. Ilmaisen tuotannon tekemiseen nyt vähintään 5+ (tai enemmän, en tiedä tarkkaa määrää, mutta ymmärrä idea) pienten tuottajien täytyy yhdistää voimansa luodakseen elokuvabudjetin ilman giga-yhteistyötä, ja kaikki tulee allekirjoittamisesta heidän kanssaan. Elokuvat olivat aiemmin ohjaajien mielessä matka, budjetissa se oli matka taideosastojen luomiseen, pukujen yksityiskohtiin, kuvaukseen ja musiikkiin, mutta ahneuden, liikakulutuksen ja nopean kaiken ansiosta, mitä ruoka ennen tarjoiltiin hyvin kypsennettynä ja tuoreista raaka-aineista, teki sen maun yhtä terveelliseksi ja edulliseksi kuin McDonald'sin hampurilaiset.

Ja vaikka he rahoittavat suuria tuotantoja, se antaa meille hyvin kypsennetyn ruoan, se tehdään vain palkinnon takaamiseksi, jossa se ei palvele luomista vaan voittoa. Niitä ymmärretään väärin useimmiten, kun toinen pyrkii luomaan toisen tuottaakseen enemmän arvoa eli voittoa. On vain surullista nähdä, että monet elokuvantekijät ovat nyt epävarmoja tai jäävät eläkkeelle aikaisin. Katsotaan, millainen tällaisen alan tulevaisuus muotoutuu