Näin se aina menee vasemmiston marttyyrien kanssa. He aloittavat kertomalla meille täysin fiktiivisen elämäkerrallisen tarinan, jossa marttyyri oli sorrettujen hyväntahtoinen ja nöyrä palvelija. Sitten kun käy ilmi – kuten kirjaimellisesti aina käy – että hän oli oikeasti väkivaltainen, järjetön ja rappeutuneempi outolintu tyyppi, he muuttavat heti suuntaa ja vaativat, ettei hänen luonteellaan ja henkilökohtaisella elämällään ole oikeasti merkitystä.