Tunnen olevani vähän hyödytön, kaikki ovat niin vaikeassa ympäristössä, ja he ovat valmiita oppimaan ja tutkimaan, ihailen heitä todella paljon Kaksi päivää sitten kävelin tiellä ja näin taivaan täynnä pudonneita lehtiä, ja silloin ajattelin, mitä tässä maailmassa on, josta emme voi päästää irti, mikä tie tässä maailmassa on, onko niin vaikeaa kävellä, kaipaamme nuoruutta ja syksyä? Joskus tunnen myös, että vuoden jälkeen en tunnu ansainneen mitään, enkä ole yhtä tehokas ja voimakas kuin muut. On väistämätöntä miettiä, etkö pärjää tarpeeksi hyvin Mutta markkinoilla on kiertokulkuja, elämässä on neljä vuodenaikaa, teini-ikäiset, sinun täytyy pitää hyvää huolta itsestäsi! 🧡