<Jos Time-lehti valitsee tekoälyn, miten markkinat reagoivat> Vuonna 2025 tekoäly valitaan todennäköisemmin Time-lehden "Vuoden henkilöksi". Ennustemarkkina Polymarketin (@Polymarket) mukaan tekoäly on tällä hetkellä ensimmäisellä sijalla 36 %:lla, jota seuraa Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang 25 %:lla. Nämä luvut ovat enemmän kuin pelkkiä todennäköisyyksiä, ne tuntuvat ajan hengen suunnan indikaattoreilta. Tämä tilanne kääntää luonnollisesti ajan takaisin vuoteen 1983. Samana vuonna Time-lehti julkaisi ensimmäisen kerran "Vuoden kone" -tittelin "Vuoden miehen" sijaan, ja päähenkilönä oli henkilökohtainen tietokone. Vuonna 1982 henkilökohtaiset tietokoneet levisivät toimiston ulkopuolelle kotiin, tarjoten lukemattomille ihmisille ensimmäisen "digitaalisen yhteyspisteen". Time-lehden valinta oli epätavanomainen, mutta se oli päätös, joka kuvasi ajan trendiä tarkasti. Mielenkiintoista on, että jo silloin puhuttiin paljon siitä, että tekoäly on nyt. Muuttavatko tietokoneet todella kaikkia toimialoja? Eikö se sitten ole vain lelu? Monet katseet näkivät sen olevan liioiteltu kupla. 2. tammikuuta 1983 Boston Globe pilkkasi Time-lehden päätöstä kirjoittaen: "Eikö moni lukija olisi raivoissaan palkinnosta, joka annetaan koneelle, joka ei ole elävä ja hengittävä ihminen?" ja Chicago Tribunen Joan Beck kritisoi: "Eikö tietokoneiden valinnassa ollut ripaus kaupallista omaa etua?" James Reston New York Timesista kirjoitti kolumnin virtuaalisen tietokonehaastattelun muodossa, pilkaten Time-lehden valintaa viimeisessä lauseessa: "Vuoden mies jää lopulta yksin yöksi." Ennustuksen lisäksi, että tietokoneet ravistelevat kaikkia aloja, syntyi myös selvä vastareaktio sen nostolle symboliksi, joka asetti ihmiset etusijalle. Kuitenkin historia on asettunut Ajan puolelle. Valittuaan 'Vuoden koneeksi', tietokoneista on tullut valtavirran teknologioita, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen kokonaisuutena pelkän teknologian lisäksi, ja tämä valinta on muodostunut 'digitaalisen muutoksen ensimmäisen vuoden' symboliksi. Itse asiassa osakemarkkinat reagoivat myös herkästi. IBM:n osakekurssi nousi jyrkästi lanseerattuaan ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneensa, IBM PC:n, vuonna 1981, ja vuonna 1983 se ylitti tuolloin S&P 500:n. IBM:n osakekurssi nousi noin 65 % vuosien 1982 ja 1983 välillä, mikä heijasti markkinoiden odotuksia, ja sijoittajat odottivat henkilökohtaisten tietokoneiden olevan uusi kasvumoottori yritysten tuloksille. Tänä aikana myös yritykset kuten Apple ja Texas Instruments nousivat osakehinnoissa PC-kysynnän kasvun myötä. Tämä suuntaus ei ollut pelkkä väliaikainen etu, vaan symbolinen esimerkki siitä, miten teknologinen innovaatio voi johtaa konkreettisiin sijoitusmahdollisuuksiin. Entä tekoäly nyt vuonna 2025? Sijoitusmarkkinoilla varoja virtaa jo tekoälyyn liittyviin osakkeisiin, muodostaen korkeita arvostuslukuja, ja toisaalta sana "tekoälykupla" esiintyy satunnaisesti. Vuoden 2024 lopussa Fortune-lehti varoitti, että "tekoälyyn liittyvien osakkeiden nykyinen markkina-arvo on liikaa muodostunut verrattuna niiden suorituskykyyn tai teknologisiin kykyihin", ja että jotkut tekoälystartupit "tuoksuvat dot-com-kuplalta." Mutta ehkä nyt on "alkusoitto todelliseen alkuun, ei loppuun", kuten vuonna 1982. Erityisen mielenkiintoista on, että tämä tekoälykertomusten aalto leviää samanaikaisesti paitsi perinteisissä osakemarkkinoilla myös kryptomarkkinoilla. Vuoden 2024 lopussa, ennen kuin Big Tech virallisesti julkisti tekoälyagentit, kryptomarkkinat olivat jo alkaneet heijastaa tätä. Tekoälypohjaiset projektit kuten Story (@StoryProtocol), Worldcoin ja ai16z ovat olleet ensimmäisiä, jotka ovat saaneet jalansijaa, ja markkinoiden likviditeetti sekä spekulaatio ovat myös reagoineet nopeasti. Jos Time valitsee tekoälyn tänä vuonna "Vuoden henkilöksi", tuo hetki voi olla merkki eikä pelkkä journalistinen valinta. Aivan kuten PC-valinta vuonna 1983, markkinat voivat tulkita sen hetkeksi, jolloin digitaalisen muutoksen seuraava vaihe on perusteltu. Toisin sanoen, kyse ei ole abstraktista teknologisesta käsitteestä nimeltä tekoäly, vaan 'tekijä', joka vaikuttaa arkeemme, työmenetelmiimme, tuottavuuteemme ja ihmisyyteemme. Tällä kertaa signaali voi ulottua myös tekoälyprojekteihin, joita tukee lohkoketjuteknologia. Timen valinnalla voi olla positiivinen vaikutus paitsi tekoälyalaan kokonaisuutena, myös alustoihin, jotka teknisesti toteuttavat tai skaalaavat tekoälyä, kuten Story, Worldcoin, Poseidon ja Web3-infrastruktuuri, jotka liittyvät datankäsittelyyn ja autonomiaan. Sijoittajat tulkitsevat tämän paitsi teemana, myös selkeänä visiona tulevaisuuden teknologiaekosysteemistä. Tässä kontekstissa koen, että tekoälyyn liittyvät keskustelut ja skeptisyys ovat myös déjà vu vuonna 1982. Se oli silloin niin, ja on edelleen sama. Kuitenkin tulevaisuus valmistautuu aina hiljaisesti muutokseen, ja jossain vaiheessa se ilmestyy eteemme 'oikeutettuna todellisuutena'. Ehkä Ajan valinta määrittelee tuon 'hetken'. Aivan kuten tietokoneet tekivät vuonna 1983, tekoäly vuonna 2025 voi olla virstanpylväs sijoittajille. Ei kuplan päättymisenä, vaan merkkinä paradigman muutoksesta. Tärkeämpää kuin osakekurssien määrä on ajan henki, ja aika on usein ensimmäinen ikkuna, joka sen näyttää.