1/5 Olen samaa mieltä Setserin kanssa. Se, mitä jotkut ihmiset pitävät "viennin vahvuutena", on tässä tapauksessa todellisuudessa kysynnän heikkoutta. Normaalisti, jos maan valmistustuotanto kasvaa lisääntyneen tehokkuuden vuoksi, "palkkion" tehokkuuden noususta pitäisi oletettavasti tulla...

2/5 palkkojen ja kulutuksen vastaavan nousun muodossa. Tuottavuuden nousun tarkoitus on loppujen lopuksi vastaava palkkojen nousu. Samasta syystä siihen liittyvä viennin kasvu olisi palkittava vastaavalla tuonnin kasvulla, ja palkkio tulee vaihtosuhteen paranemisena.

3/5 Tämä johtuu siitä, että kaupan hyödyt taloudelle eivät tule kasvavista ylijäämistä vaan pikemminkin palkkojen ja hyvinvoinnin noususta. Mutta kun teollisuustuotannon ja viennin kasvu kohtaa palkkojen, kulutuksen ja tuonnin jäljessä ja jopa laskussa, tapahtuu jotain muuta.

4/5 Se voi esimerkiksi heijastaa heikkoa valuuttaa, joka on käytännössä tulonsiirto nettotuojilta (kotitaloussektori) nettoviejille (teollisuussektori). Tällöin viennin kasvua ei ohjaa tehokkuuden nousu vaan heikko kotimainen kysyntä.

5/5 Mutta tietysti myös siksi valuutan on pysyttävä heikkona. Jos tuotannon kasvua ei tueta tehokkuuden kasvulla vaan pikemminkin implisiittisellä siirrolla, näiden siirtojen peruuttaminen (ts. valuutan revalvoituminen) heikentää tuotantoa.